Suomen kielen päivää vietetään 9. huhtikuuta. Suomen väestöstä yli 90 prosenttia puhuu suomea äidinkielenään. Lisäksi suomea puhutaan Suomen rajojen ulkopuolella, muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli ABC-kirja eli aapinen. Sen kirjoitti piispa Mikael Agricola. Agricolaa kutsutaankin suomen kirjakielen isäksi. Agricola oli kotoisin Turun seudulta ja puhui Turun murretta. Niinpä suomen kirjakielikin oli aluksi Turun murretta. Kun kirjakieltä kehitettiin 1800-luvulla, alkoivat monet itäsuomalaiset vaatia, että kirjakielessä pitää olla myös Itä-Suomen murteiden piirteitä. Näin alkoi murteiden taistelu: Mikä on oikeaa suomen kieltä?

Itäsuomalaisille ilta on ehtoo ja kesä on suvi. Länsisuomalaisille taas työmies on tyämies. Lopulta kirjakieleen hyväksyttiin piirteitä myös itäsuomalaisista murteista. Suomen kirjakieli syntyi murteiden taistelun tuloksena. Nykyisin suomalaiset ovat melko yksimielisiä siitä, miten suomea kirjoitetaan. Mutta aivan valmiiksi kirjakieli ei kai koskaan tule.

Kotimaisten kielten keskus ottaa sanakirjaan uuteen painokseen aina uusia sanoja. Vuoden 2017 sanakirjassa uusia sanoja ovat esimerkiksi hamppari, laastarisuhde ja emoji.