5. helmikuuta on Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin merkkipäivä. Silloin suomalaisilla on tapana herkutella runebergintortuilla. Tortun valmistusaineita ovat muun muassa vehnäjauho, keksinmurut, jauhettu manteli ja päällä vadelmahillo. Vanhan kertomuksen mukaan tortun kehitti runoilijan vaimo Fredrika. Hänellä oli kuulemma tapana kerätä leivän- ja keksinmurut kaapista ja käyttää ne uudelleen torttutaikinaan. Tarkempi historiantutkimus on kuitenkin paljastanut, että tortun keksijä oli eräs porvoolainen leipuri.

Johan Ludvig Runeberg Suomen kansallisrunoilija

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta vuonna 1804 Pietarsaaressa. Runebergia pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Runebergin koti oli köyhä. Runeberg kävi koulua Oulussa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Vuonna 1822 hän pääsi ylioppilaaksi ja aloitti opiskelun Turun yliopistossa.

Runebergin oli pakko keskeyttää opinnot, kun hänen isänsä sairastui. Perheen rahat loppuivat, ja Runebergin oli mentävä töihin. Hän meni kotiopettajaksi Saarijärvelle Keski-Suomeen. Saarijärven ajan innoittamana Runeberg kirjoitti tunnetun runon Saarijärven Paavo. Runeberg asui myös Ruovedellä. Sieltä hän löysi aiheen pääteokseensa Vänrikki Stoolin tarinoihin. Lopulta Runeberg jatkoi yliopisto-opintojaan ja valmistui tohtoriksi. Hän myös meni naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa.

Runeberg julkaisi kolme runokokoelmaa, joiden nimenä oli lyhyesti Runoja. Runebergin tunnettuja runokertomuksia ovat myös Hirvenhiihtäjät, Hanna ja Kuningas Fjalar. Runebergin äidinkieli oli ruotsi, joten hän kirjoitti runonsa ruotsiksi. Runokertomus Vänrikki Stoolin tarinat teki Runebergistä Suomen kansallisrunoilijan. Kirjan runot kertovat Suomen sodasta, joka käytiin Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä vuosina 1808–1809.

Vänrikki Stoolin tarinoiden alkuruno on nimeltään Maamme, ja siitä tuli Suomen kansallislaulu. Kirja sisältää myös toisen tunetun runon, Porilaisten marssin,  josta tuli Suomen armeijan kunniamarssi. Tunnetuin runo on kuitenkin kertomus sotilas Sven Dufvasta eli Sven Tuuvasta. Sven oli tunnollinen, mutta hieman yksinkertainen suomalainen. Johan Ludvig Runeberg kuoli 6. toukokuuta vuonna 1877 Porvoossa. Viimeiset 14 elinvuottaan hän eli liikuntakyvyttömänä. Hän oli halvaantunut metsästysretkellä.

 

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä, Oppimateriaalikeskus Opike, 2000.