Uudet ylioppilaat saavat valkolakkinsa
Toukokuun lopussa tai ihan kesäkuun alussa vietetään koulujen päättäjäisiä. Peruskoulun oppilaat saavat todistuksensa ja aloittavat kesälomansa. Monet nuoret valmistuvat keväällä ammattioppilaitoksista eri ammatteihin. Lukion päättävät saavat valkoisen ylioppilaslakin merkiksi ylioppilaskirjoitusten läpäisemisestä. Toukokuun viimeisenä päivänä monissa kodeissa vietetään ylioppilasjuhlia.
Uuden ylioppilaan loma voi olla lyhyt, sillä monen toive on jatkaa opintoja yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Viime vuosina varsinkin ammattikorkeakoulut ovat olleet suosittuja. Osa ylioppilaista menee lukion jälkeen armeijaan suorittamaan varusmiespalvelusta. Osa ehkä pitää välivuoden matkustellen tai töitä tehden.
Jos nuori haluaa jatkaa korkeakouluun opiskelemaan, hänellä on yleensä edessään korkeakoulun pääsykokeet. Niissä valitaan parhaat hakijat opiskelijoiksi. Joillekin suosituille opiskelualoille pääsee vain pieni osa hakijoista. Siksi monet ylioppilaat alkavat heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen lukea pääsykokeisiin.
Suomalaisten koulutustaso on noussut jo pitkään. Nykyisin korkeakouluissa opiskelee jo lähes kaksi sataa tuhatta opiskelijaa. Kaikista suomalaisista 25 % on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Suomen suven yöttömät yöt alkavat
Suomen kesä on valoisa. Keskikesällä yölläkin on valoisaa, varsinkin Pohjois-Suomessa. Lapissa alkavat toukokuussa yöttömät yöt. Silloin aurinko ei laske ollenkaan. Pohjoisessa Lapissa kesäyön aurinko näkyy pitkälle heinäkuuhun asti.
Monelle ulkomaalaiselle Suomen suven valkeat yöt ovat suuri kokemus. Kesällä Lappiin matkustetaankin usein juuri ihailemaan keskiyön aurinkoa.
Lähde: SKK 1997, SU 11/ 97
Kaatuneitten muistopäivä
Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Tänä vuonna päivä on 21. päivä toukokuuta.
Silloin muistetaan kaikkia sodissa kaatuneita. Viime vuosisadalla Suomi kävi verisen sisällissodan, kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja yhden sodan Saksaa vastaan. Päivää on Suomessa vietetty jo 1940-luvulta lähtien.
Aikaisemmin kaatuneitten muistopäivänä oli suruliputus, eli lippu laskettiin osaksi päivää puolitankoon. Suruliputuksesta on kuitenkin luovuttu, joten nykyisin muistopäivänä liputetaan kuten muinakin liputuspäivinä.
Toukokuussa muuttolinnut palaavat
Suurin osa muuttolinnuista palaa Suomeen toukokuussa. Ennen ihmisillä oli tapana ennustaa kesän tuloa lintujen saapumisesta.
Vanha runo tietää, että kesän tuloon on aikaa västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
Suomen kevät on lyhyt. Se alkaa huhtikuussa ja loppuu toukokuussa. Lumi sulaa ja maa virkoaa. Puihin ilmestyvät silmut, jotka pian kasvavat lehdiksi. Ensimmäisiä kukkia ovat leskenlehdet, valkovuokot ja narsissit.
Maanviljelijöille toukokuu on kiireistä kylvöaikaa. Kevätkylvö on saatava nopeasti alulle, sillä pohjoisen kesäkin on lyhyt.
Sivistyksessä on kansan voima
12. toukokuuta vietetään Snellmanin päivää ja suomalaisuuden päivää. J.V. Snellman oli valtiomies ja filosofi, joka kirjoitti paljon suomalaisista ja suomalaisuudesta. Elettiin 1800-luvun alkua, ja Suomi oli vielä osa Venäjää. Monet suomalaiset alkoivat haaveilla itsenäisyydestä.
Snellman ajatteli, että kansan tärkein voima on sivistys, eivät aseet. Sivistymistä varten suomalaiset tarvitsivat omaa kieltä ja kulttuuria. Muuten suomalaiset olisivat milloin Venäjän, milloin Ruotsin talutusnuorassa, ajatteli Snellman.
Oman kielen kohottaminen kulttuurikieleksi oli kuitenkin suuri työ. Valtaosa suomalaisista ei osannut tuohon aikaan lukea tai kirjoittaa. Kouluakaan voinut käydä kuin alaluokat suomen kielellä. Snellmanin ajatusten myötä heräsi uusi tietoisuus suomalaisuudesta.
Äitienpäivänä onnitellaan äitejä
Äitienpäivä on kansainvälinen äitien juhlapäivä. Silloin äitejä muistetaan ympäri maailmaa. Suomessa äitienpäivää vietetään aina toukokuun toisena sunnuntaina. Tänä vuonna se äitienpäivä on vietetään sunnuntaina 14. toukokuuta. Suomessa äidit saavat äitienpäivänä usein kukkia tai lahjoja. Äidille keitetään ehkä myös aamukahvit. Monet perheet ja suvut kokoontuvat yhteiselle lounaalle tai kahville äitienpäivänä. Silloin onnitellaan myös isoäitejä. Äitejä muistetaan myös juhlatilaisuuksissa. Perinteisesti presidentti palkitsee äitienpäivänä joukon äitejä hyvästä kasvatustyöstä.
Äitienpäivä on vanha juhla. Ensimmäistä yleistä äitienpäivää vietettiin Yhdysvalloissa vuonna 1908. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 1918 lähtien. Jotkut ovat sitä mieltä, että äitienpäivä on nykyisin liian kaupallinen juhla. Ihmiset ostavat kalliita lahoja äideille, mutta juhlan todellinen tarkoitus unohtuu. Äitienpäivää voi toki viettää ilman kalliita lahjojakin. Tärkeintä on kertoa äidille, että hän on tärkeä.
Onnea kaikille äideille!
Hauskaa vappua!
Vappua vietetään 1. toukokuuta. Vappu on perinteisesti ollut suomalaisten työläisten juhla, mutta nykyään se on monille lähinnä kevään alkamisen juhla. Vappu on myös ylioppilaiden juhla, ja siksi monet ylioppilaat käyttävät vappuna valkoista ylioppilaslakkia.
Vappuperinteitä on monenlaisia. Monissa kaupungeissa järjestetään työläisten vappumarsseja. Helsingissä päivää ennen vappua eli vapunaaton kohokohta on Havis Amanda -patsaan lakitus Esplanadin puistossa. Lakitus tarkoittaa sitä, että ylioppilaat pesevät patsaan ja laskevat sen päähän ylioppilaslakin. Varsinkin lapsille vappu on myös karnevaalijuhla. Vappumarkkinoilla myydään erilaisia karnevaalitavaroita kuten esimerkiksi ilmapalloja, leikkitorvia, naamareita ja vappuhuiskuja.
Suomalaiseen vappuperinteeseen kuuluvat myös hyvä ruoka, sima ja kuohuviini. Jälkiruokana suomalaiset syövät tippaleipiä. Monet koristelevat kotinsa iloisen värisillä ilmapalloilla ja serpentiineillä. Vapunpäivänä monet suomalaiset tapaavat toisiaan vappulounaalla. Ravintolat ovatkin yleensä silloin täynnä, joten kannattaa varata pöytä etukäteen.
Heila helluntaiksi!
Helluntai oli ennen vanhaan tärkeä päivä sään ennustamisen kannalta. Helluntain säästä pääteltiin koko kesän sää.
– Millainen on helluntaita edeltävä lauantai, sellainen on koko kesä, sanottiin. Tänä vuonna helluntai on 15. toukokuuta.
Helluntai on tärkeä myös seurusteluaisoissa. Vanha suomalainen sanonta sanoo: ”Jos ei heilaa helluntaina, niin ei sitten koko kesänä.”
Lähde: SKK 1997, SU 10/97