Perjantai 13. päivä, epäonnen päivä
Vanhan uskomuksen mukaan perjantai on epäonnen päivä ja luku 13 on epäonnen luku. Siksi moni uskoo, että perjantai 13. päivä on epäonnen päivä, jolloin voi tapahtua jokin onnettomuus.
Joku on ehkä varovainen koko päivän, ettei vain sattuisi mitään. Ettei vain kaatuisi portaissa. Tai liukastuisi kadulla. Tai unohtaisi lompakkoa bussiin. Tai ettei vain tapahtuisi jotakin vielä kamalampaa.
Vaikka aina kannattaa olla huolellinen ja varovainen, liika varovaisuus ja pelot voivat olla ahdistavia. Ei ole hyvä miettiä koko ajan, mitä kaikkea kamalaa voi tapahtua.
Se, että perjantai 13. päivä on epäonnen päivä, on uskomus. Kaikki ihmiset eivät usko siihen. Heille perjantai 13. päivä on aivan tavallinen päivä.
Noitia ja kummituksia liikkeellä
Halloween-juhla ei ole perinteinen suomalainen juhla. Se on tullut Suomeen Englannista ja Pohjois-Amerikasta, jossa sitä vietetään pyhäinpäivää edeltävänä iltana.
Suomessa Halloween-juhlia vietetään yleensä lokakuun loppupuolella. Päiväkodeissa ja kouluissa Halloween-juhlista on tullut suosittuja. Tapana on pukeutua jotenkin pelottavasti, esimerkiksi noidaksi tai kummitukseksi. Kurpitsat kuuluvat myös Halloween-juhlaan: niistä tehdään lyhtyjä, joihin on leikattu reiät suulle ja silmille.
Pohjois-Amerikassa lapset kiertelevät Halloween-iltana noidiksi ja kummituksiksi pukeutuneina pelottelemassa ihmisiä. Pelottelu on kuitenkin leikkiä, ja samalla lapset kerjäävät ihmisiltä makeisia. Suomessa lapset kiertelevät noidiksi pukeutuneina ovelta ovelle lähinnä pääsiäisenä.
Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
YK eli Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin 24. lokakuuta 1945. Se on vajaan kahden sadan eri kansan liitto, joka työskentelee rauhan hyväksi maailmassa. Nykyisin YK:n päivää vietetään 24. lokakuuta. Silloin järjestetään usein rauhanmarsseja ja mielenosoituksia rauhan puolesta.
Kesäaika päättyy
Suomessa on vuodesta 1981 lähtien ollut käytössä kesäaika ja talviaika. Kesäaika alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa ja kestää lokakuun lopulle. Kellot siirretään kesäajaksi tunnin eteenpäin.
Kesäaikaa on kokeiltu jo aiemmin, vuonna 1942. Silloin kesäaikaa ei kuitenkaan vielä otettu käyttöön. Katsottiin, että siitä ei ole mitään hyötyä.
Kesäaika päättyy tänä vuonna sunnuntaina 29.10. Silloin kelloja siirretään tunti taaksepäin.
Lähde: SKK 1997, SU 21/97
Pyhäinpäivänä muistetaan vainajia
Loka-marraskuun vaihteessa on pyhäinpäivä eli vainajien muistopäivä. Silloin on tapana viedä kynttilöitä läheisten ja rakkaiden ihmisten haudoille ja muistella poisnukkuneita.
Ennen pyhäinpäivän nimi oli pyhäinmiestenpäivä, ja sitä vietettiin aina 1. marraskuuta. Nykyään päivää vietetään 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina, tänä vuonna 34 päivänä marraskuuta.
Ennen vanhaan pyhäinpäivänä ennustettiin myös tulevan vuoden säätä. Esimerkiksi jos pyhäinpäivänä oli vielä lehtiä puissa, tiedettiin keväällä odottaa takatalvea.
Lähde: SKK 1997, SU 22/97
Suomalaisen kirjallisuuden päivä
Suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10. lokakuuta. Sinä päivänä vuonna 1834 syntyi kuuluisa kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. Aleksis Kivestä kerrotaan lisää Suuria suomalaisia -osiossa.
Kiven elinaikana suomalaista kirjallisuutta oli vasta vähän. Suomen kirjakielikin oli vasta muotoutumassa. 1800-luvulla jotkut jopa epäilivät, voiko suomen kielestä koskaan tulla niin sivistynyt kieli, että sillä voisi julkaista kaunokirjallisuutta! Onneksi suomalaiset kirjailijat näyttivät, että epäilys oli turha.
Nykyisin suomen kirjakieli on jo vakiintunut. Suomalaisella kaunokirjallisuudellakin on vankat perinteet. Yksi suomalaiskirjailija, F.E. Sillanpää, on saanut arvostetun Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Muita maailmallakin tunnettuja suomalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi Mika Waltari, Tove Jansson, Arto Paasilinna ja Sofi Oksanen.