Mätäkuussa ruoka pilaantuu
Mätäkuuksi kutsutaan aikaa 23. heinäkuuta–23. elokuuta. Se on aikaa, jolloin kaikki alkaa helposti mädäntyä. Tänä aikana ilma on yleensä lämmin ja kostea. Varsinkin ennen vanhaan ruoka mädäntyi tähän vuodenaikaan helposti, sillä ihmisillä ei ollut jääkaappeja ja pakastimia kodeissaan.
Bakteerit viihtyvät hyvin lämpimässä ja kosteassa. Siksi myös haavat tulehtuvat mätäkuussa helposti ja alkavat märkiä.
Aikoinaan uskottiin, että mätäkuussa tapahtuu kaikenlaista muutakin pahaa. Jotkut väittivät, että mätäkuussa naiset eksyvät tai tulevat hulluiksi marjametsässä. Jos joku meni naimisiin mätäkuussa, ennustettiin, että avioliitto epäonnistuu.
Nykyään puhutaan usein mätäkuun jutuista. Ne ovat yliluonnollisia tai muuten uskomattomia tarinoita, jotka useinkaan eivät ole totta. Toisinaan myös sanomalehdet kirjoittavat niistä, sillä lomakuukausina lehdillä on niukasti uutisia.
Lähde: Tillhagen,Vardagsskrock
Unikeonpäivä
Unikeonpäivällä on vuosisatojen perinteet Suomen rannikkoalueilla. Rannikkoalueet ovat aina olleet suosittuja lomapaikkoja. Kun lomailijoille haluttiin keksiä ajanvietettä, syntyivät unikeonpäivän perinteet.
Ennen vanhaan ihmiset kulkivat unikeonpäivänä kaupungin halki ja pitivät meteliä talojen ikkunoiden alla niin, että kaikki heräsivät. Jos joku ei herännyt, heittivät lapset hänen päälleen takiaisia.
Nykyään unikeonpäivä on muuttunut karnevaalijuhlaksi, varsinkin Hangossa ja Naantalissa. Unikeoksi valitaan joku tunnettu kaupunkilainen. Perinteeseen kuuluu, että unikeko heitetään veteen tai hänen päälleen kaadetaan sangollinen vettä. Hangossa unikeko kannetaan sängyssään kaupungin halki. Kantajat ovat pukeutuneet yöpaitoihin.
Aikoinaan uskottiin, että unikeonpäivän sää ennustaa säätä seitsemän viikkoa eteenpäin. Jos satoi vettä, tuli seitsemän viikon sade. Uskottiin myös, että se, joka nukkui unikeonpäivänä yli seitsemään aamulla, oli väsynyt aamuisin koko vuoden ajan.
Lähde: Folkkultursarkivet, Anne Bergman
Jaakko heittää kylmän kiven
Jaakon nimipäivä päättää heinäkuisen naistenviikon 25.7. Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää tuona päivänä kylmän kiven veteen, jolloin vedet alkavat vähitellen viilentyä.
Nykyään suomalaiset kuitenkin jatkavat uimakautta pitkälle elokuuhun. Entisinä aikoina heinätyöt oli saatava loppuun Jaakonpäivään mennessä. Sen jälkeen maalaisväki alkoi odotella viljan kypsymistä ja elonkorjuuta.
Naistenviikkona saadaan sadetta
18. heinäkuuta alkaa suomalaisessa almanakassa poikkeuksellinen viikko: silloin on vain naisten nimipäiviä.
Nimipäiviään viettävät esimerkiksi Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili ja Kristiina.
Vanha kansa uskoi, että naistenviikkona aina sataa, koska naiset itkevät herkästi. Sadetta pidettiin ennen vanhaan erityisen pahana juuri tällä viikolla, sillä silloin väki oli heinätöissä. Heinää ei voi korjata, jos se on märkää.
Sateiselle naistenviikolle on toisaalta tieteellisempikin selitys: voimakkaat kuurosateet ovat heinä-elokuussa tuiki tavallisia.
Naistenviikko päättyy Jaakonpäivään 25.7.
Runon ja suven päivä
Runoilija Eino Leinon syntymäpäivänä 6. heinäkuuta vietetään kansallista runon ja suven päivää. Kesäinen juhlapäivä osuu useimpien suomalaisten kesälomien alkuun, sillä heinäkuu on perinteinen lomakuukausi.
Runon ja suven päivänä voit lukea ystävällesi vaikkapa seuraavan kesäisen runon:
Raikas tuuli kuumalla rannalla,
kaislikon lempeät laineet,
linnun siiven ohikiitävä kosketus on sinun käsiesi hyväily.
Runo: Ari Sainio Selkorunokokoelmasta Sinun käsiesi hyväily.
Leijona on nautiskelija
Leijona on syntynyt loppukesällä 23. heinäkuuta ja 22. elokuuta välisenä aikana.
Leijona on ylpeä ja itsevarma. Aivan kuin oikea leijona. Samalla leijona on kuitenkin myös lämpöinen ja sydämellinen ihminen. Leijonasta tulee helposti menestyvä joukon johtaja.
Leijona on mukavuudenhaluinen. Siksi leijonasta voi saada sellaisen kuvan, että hän on laiska. Leijona on kuitenkin tosiasiassa hyvin ahkera ja määrätietoinen. Hän vain osaa nautiskella.
Leijona voi olla joukossa hiukan syrjäänvetäytyvä. Hän ei kuitenkaan välttämättä ole vain omissa ajatuksissaan, sillä leijona haluaa tarkkailla tilannetta rauhassa. Tästä syystä leijona tarvitsee paljon omaa tilaa.
Rapu on tarkka
Rapu on syntynyt kesällä 21. kesäkuuta ja 22. heinäkuuta välisenä aikana.
Rapu on yhtä aikaa sekä herkkä että kova ihminen. Ulospäin hän saattaa näyttää kovalta. Itse asiassa rapu on usein hyvin ujo ja vetäytyvä.
Ravulla on hyvä muisti. Rapu on usein hyvä koulussa. Rahojen kanssa rapu on tarkka, joskus jopa saita. Toisaalta rapu on tarpeen tullen hyvin antelias.
Toisinaan rapu saattaa vaikuttaa ärtyneeltä, vaikka hän haluaa vain olla rauhassa. Rapu viihtyy yksin, mutta ei kuitenkaan ole yksinäinen. Ravun kanssa tutustuminen saattaa viedä paljon aikaa. Se kuitenkin kannattaa, sillä ravusta saa lopulta elinikäisen ystävän.