Isänpäivä
Isänpäivä on kansainvälinen isien juhlapäivä. Sitä vietetään tänä vuonna 12. marraskuuta. Suomessa isiä muistetaan isänpäivänä yleensä kakkukahveilla tai lahjoilla. Lapset saattavat piirtää isälle onnittelukortin. Usein isänpäivänä käydään myös onnittelemassa isoisää.
Vaikka monet kaupat mainostavat kalliita isänpäivälahjoja, isänpäivää voi viettää oikein hyvin ilman lahjoja. Tärkeintä on kertoa isälle, kuinka tärkeä hän on. Onnea kaikille isille!
Ruotsalaisuuden päivä
Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6. marraskuuta. Tämä päivä on kaikkien suomenruotsalaisten yhteinen juhlapäivä. Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on myös kertoa suomenruotsalaisista ja heidän kulttuuristaan suomenkielisille. Ruotsalaisuuden päivää vietetään sekä kouluissa että päiväkodeissa. Joka vuosi järjestetään myös suuri pääjuhla, jossa joku tunnettu poliitikko pitää juhlapuheen.
Noitia ja kummituksia liikkeellä
Halloween-juhla ei ole perinteinen suomalainen juhla. Se on tullut Suomeen Englannista ja Pohjois-Amerikasta, jossa sitä vietetään pyhäinpäivää edeltävänä iltana.
Suomessa Halloween-juhlia vietetään yleensä lokakuun loppupuolella. Päiväkodeissa ja kouluissa Halloween-juhlista on tullut suosittuja. Tapana on pukeutua jotenkin pelottavasti, esimerkiksi noidaksi tai kummitukseksi. Kurpitsat kuuluvat myös Halloween-juhlaan: niistä tehdään lyhtyjä, joihin on leikattu reiät suulle ja silmille.
Pohjois-Amerikassa lapset kiertelevät Halloween-iltana noidiksi ja kummituksiksi pukeutuneina pelottelemassa ihmisiä. Pelottelu on kuitenkin leikkiä, ja samalla lapset kerjäävät ihmisiltä makeisia. Suomessa lapset kiertelevät noidiksi pukeutuneina ovelta ovelle lähinnä pääsiäisenä.
Pyhäinpäivänä muistetaan vainajia
Loka-marraskuun vaihteessa on pyhäinpäivä eli vainajien muistopäivä. Silloin on tapana viedä kynttilöitä läheisten ja rakkaiden ihmisten haudoille ja muistella poisnukkuneita.
Ennen pyhäinpäivän nimi oli pyhäinmiestenpäivä, ja sitä vietettiin aina 1. marraskuuta. Nykyään päivää vietetään 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina, tänä vuonna 34 päivänä marraskuuta.
Ennen vanhaan pyhäinpäivänä ennustettiin myös tulevan vuoden säätä. Esimerkiksi jos pyhäinpäivänä oli vielä lehtiä puissa, tiedettiin keväällä odottaa takatalvea.
Lähde: SKK 1997, SU 22/97
Joulun odotus alkaa
Ennen vanhaan joulua, vuoden suurinta juhlaa, alettiin valmistella marraskuun lopulla. Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa, sanoi vanha kansa. Se tarkoitti, että jouluvalmistelut on aloitettava Antinpäivänä 30. marraskuuta. Kaiken piti olla valmiina Tuomaanpäivänä 21. joulukuuta.
Lasten jouluperinteisiin kuuluu joulukalenteri. Lapset avaavat joka päivä yhden kalenterin luukun joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti. Ennen kalenterit olivat useimmiten kuvakalentereita. Nykyään voi ostaa myös suklaakalentereita.
Hauskaa pikkujoulua!
Joulun alla järjestetään monissa paikoissa pikkujouluja. Esimerkiksi työpaikalla tai harrastuspiirissä voidaan järjestää pikkujoulut. Pikkujouluissa juhlitaan joulun tuloa, juodaan glögiä, syödään jouluruokia ja lauletaan joululauluja.
Pikkujoulujen juoma on yleensä glögi. Glögi on lämmin juoma, johon laitetaan erilaisia mausteita, esimerkiksi inkivääriä, kanelia ja neilikkaa. Usein glögilasiin pudotetaan pari lusikallista rusinoita ja manteleita. Glögi voi olla alkoholitonta tai alkoholipitoista.
Kouluissa ja päiväkodeissakin järjestetään joulujuhlia. Lasten juhlissa on monenlaista ohjelmaa. Lapset esittävät esimerkiksi tonttuleikkejä ja pieniä näytelmiä, ja yhdessä lauletaan joululauluja. Piparkakut ja mandariinit kuuluvat lasten pikkujouluihin.