Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta vuonna 1917. Sitä ennen olimme osa Venäjää.

Heti itsenäistymisen jälkeen suomalaiset jakautuivat kahteen ryhmään, punaisiin ja valkoisiin. Punaiset olivat enimmäkseen työväestöä, valkoiset taas porvaristoa. Kumpikin ryhmä halusi itsenäisyyttä, mutta punaiset ja valkoiset olivat eri mieltä siitä, millainen valtio Suomesta pitäisi tulla. Tätä erimielisyyttä suomalaiset eivät osanneet ratkaista rauhanomaisilla keinoilla.

Erimielisyyden vuoksi Suomessa alkoi raskas sisällissota vuoden 1918 alussa. Sodassa kuoli noin 30 000 suomalaista. Valkoiset voittivat sodan toukokuussa 1918. Vaikka sota oli ohi, kesti kauan, ennen kuin jako punaisiin ja valkoisiin alkoi hämärtyä ja sen tilalle alkoi syntyä yhtenäinen suomalainen yhteiskunta.

Sisällissodan jälkeen Suomessa mietittiin, valitaanko maahan kuningas vai presidentti. Lopulta päädyttiin presidentin valitsemiseen. Näin Suomesta tuli tasavalta.

Tasavallan presidentin valitseminen

Suomalaiset valitsevat presidentin suoralla kansanvaalilla. Ehdokkaana voi olla Suomessa syntynyt henkilö, jolla on äänioikeus. Tasavallan presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi. Sama henkilö voi toimia presidenttinä vain kaksi perättäistä kautta eli kaksitoista vuotta.

Presidentinvaalissa voi olla kaksi vaalikierrosta. Presidentiksi valitaan henkilö, joka saa ensimmäisellä kierroksella enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmistöä, siis yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali. Toisella kierroksella vaalissa on mukana kaksi ehdokasta, jotka ovat saaneet ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella presidentiksi valitaan näistä kahdesta se ehdokas, joka saa enemmän ääniä.

Seuraava presidentinvaali järjestetään vuonna 2018.

Tasavallan presidentin tehtävät

Kansa valitsee presidentin hoitamaan maan asioita. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston eli hallituksen kanssa. Lisäksi presidentti on Suomen armeijan ylipäällikkö.

Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti päättää eron myöntämisestä hallitukselle ja ministereille. Presidentti päättää myös ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämisestä. Lisäksi presidentti voi armahtaa rikollisen.

Seuraavassa kerrotaan lyhyesti Suomen presidenteistä.

K. J. Ståhlberg

Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg. Hän toimi presidenttinä vuosina 1919–1925. Hänen aikanaan Suomi toipui sisällissodasta. Eduskunta sääti itsenäisen maan lait Ståhlbergin aikana.

Lauri Relander

Lauri Kristian Relander toimi presidenttinä vuosina 1925–1931. Hänen aikanaan suomalaisten elinolot paranivat. Tosin Relanderin kauden lopulla taloudellinen pulakausi levisi maailmalta Suomeen. Silloin myös työttömyys lisääntyi. Relander hoiti ulkopolitiikkaa aktiivisesti ja teki paljon ulkomaanmatkoja. Siksi hän sai lempinimen ”Reissu-Lassi”.

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind Svinhufvud toimi presidenttinä vuosina 1931–1937. Hän oli kokenut poliitikko, joka oli mukana politiikassa jo ennen Suomen itsenäistymistä. Svinhufvudin aikana toimi äärioikeistolainen lapuanliike, joka vainosi kommunisteja ja muita vasemmistolaisia. Svinhufvudin toiminnan ansiosta lapuanliikkeen kapina kukistettiin.

Kyösti Kallio

Kyösti Kallio toimi presidenttinä vuosina 1937–1940. Hän oli pitkään kansanedustajana ja eduskunnan puhemiehenä, ennen kuin hänestä tuli presidentti. Kallion aikana Suomi joutui sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliitto halusi Suomelta alueita. Sota alkoi marraskuussa 1939, koska Suomi ei halunnut luovuttaa alueita Neuvostoliitolle. Tätä sotaa sanotaan talvisodaksi.

Sota kesti maaliskuuhun 1940. Suomi hävisi talvisodan ja joutui antamaan alueita Neuvostoliitolle. Suomi säilyi kuitenkin itsenäisenä. Sodan jälkeen Kallion terveys murtui ja hän luopui presidentin tehtävistä marraskuussa 1940.

Risto Ryti

Risto Heikki Ryti toimi presidenttinä vuosina 1940–1944. Rytin aikana Suomi taisteli jatkosodassa Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1941–1944. Jatkosota syttyi kesäkuussa 1941, koska Neuvostoliitto ei uskonut Suomen puolueettomuuteen. Neuvostoliitto uskoi, että Suomi tukee sodassa Saksaa. Siksi Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Sota-aika oli raskas. Suomi joutui tekemään rauhan vuonna 1944 ja antamaan lisää alueita Neuvostoliitolle. Itsenäisyys kuitenkin säilyi. Risto Ryti joutui tekemään vaikeita päätöksiä jatkosodan aikana.

Carl Gustaf Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi presidenttinä vuosina 1944–1946. Sotavuosina Mannerheim oli armeijan ylipäällikkö. Hänet valittiin presidentiksi, kun Risto Ryti erosi presidentin tehtävistä. Mannerheim johdatti Suomen rauhan aikaan ja oloihin. Väsynyt ja sairas Mannerheim erosi presidentin tehtävistä vuonna 1946.

J. K. Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi toimi presidenttinä vuosina 1946–1956. Paasikivi loi hyvät suhteet Neuvostoliittoon, joka oli entinen vihollismaa. Hänen aikanaan Suomi teki Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen eli sopimuksen Suomen ja Neuvostoliiton välisestä ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta. Suomesta tuli myös Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n jäsen Paasikiven aikana.

Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen toimi presidenttinä vuosina 1956–1982, yli 25 vuotta. Hän on Suomen pitkäaikaisin presidentti. Kekkonen jatkoi Paasikiven työtä ja piti yllä hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Kekkonen oli vahva presidentti. Hän puuttui moniin asioihin ja halusi saada tahtonsa läpi.

Kekkosen aikana järjestettiin Euroopan turvallisuuskokous eli ETYK Helsingissä vuonna 1975. Tuossa kokouksessa Euroopan maat, Yhdysvallat ja Kanada yrittivät rakentaa parempaa yhteistyötä. Samalla Suomi tuli tunnetuksi maailmalla.

Mauno Koivisto

Mauno Henrik Koivisto toimi presidenttinä vuosina 1982–1994. Koiviston aikana kommunistien valta päättyi Neuvostoliitossa, ja Neuvostoliitto hajosi Venäjäksi ja moniksi itsenäisiksi valtioiksi. Suomeen tuli lama, ja työttömyys lisääntyi paljon. Koiviston aikana eduskunta vähensi presidentin valtaa. Valtaa siirtyi hallitukselle ja eduskunnalle.

Martti Ahtisaari

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari toimi presidenttinä vuosina 1994–2000. Hänen aikanaan Suomi liittyi Euroopan unionin eli EU:n jäseneksi. Ahtisaari teki arvokkaan työn rauhansovittelijana sodanjälkeisessä Jugoslaviassa. Presidentin uran jälkeen Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Palkinnon perusteena oli se, että hän on tehnyt rauhansovittelijan työtä yli 30 vuotta useilla eri mantereilla.

Tarja Halonen

Tarja Kaarina Halonen toimi presidenttinä vuosina 2000–2012. Halonen oli siis kaksi kautta presidenttinä, ja hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2006. Hän on Suomen ensimmäinen naispresidentti. Tarja Halonen piti tärkeänä, että Suomi säilyy myös tulevaisuudessa hyvinvointivaltiona.

Sauli Niinistö

Sauli Väinämö Niinistö valittiin presidentiksi vuonna 2012. Kautensa alkuvaiheessa hän on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen.

Lähde: Pertti Rajala, Suomen historia, Kehitysvammaliitto, 2001.