Elias Lönnrotin päivää vietetään 28. helmikuuta Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä. Elias Lönnrot oli ammatiltaan lääkäri ja suomen kielen professori.

Hän keräsi vanhoja runoja ja kokosi Kalevalan, runoteoksen, josta suomalaiset muistavat hänet parhaiten. Tässä on eräs kuuluisa kohta Kalevalasta:

Vaka vanha Väinämöinen
elelevi aikojansa
noilla Väinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä,
laulelevi, taitelevi.

Elias Lönnrot syntyi 9.4.1802 Sammatissa. Hän oli köyhän räätälin poika. Pojan lahjakkuus näkyi jo varhain lapsuudessa, sillä hän oppi helposti lukemaan. Elias luki muun muassa hartauskirjoja ja Raamattua. Hän kävi koulua Turussa ja pääsi myöhemmin ylioppilaaksi Porvoon lukiosta. Monena vuonna Eliaksen oli pakko lopettaa koulunkäynti kesken, koska hänellä ei ollut rahaa ruokaan ja asuntoon.

Runoja keräävä lääkäri

Elias Lönnrot aloitti vuonna 1822 opiskelun yliopistossa. Yhä edelleen puute ja nälkä vaivasivat Eliasta.  Tekemällä työtä ja yrittämällä sitkeästi hänestä tuli lääkäri.

Valmistuttuaan lääkäriksi Lönnrot alkoi tehdä matkoja Karjalaan, sillä hän oli kiinnostunut kansanrunoista. Hän kulki runonlaulajien luona, keräsi runoja ja kirjoitti niitä muistiin.

Runonlaulajat kertoivat ja lauloivat Eliakselle runoja ja tarinoita, jotka olivat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Lönnrot kokosi Kalevalan runoista, jotka hän oli kerännyt matkoiltaan.

Kalevala kertoo suomalaisten muinaisista ajoista, Kalevalan ja Pohjolan väestä. Kalevalan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835. Kalevalaa kutsutaan Suomen kansalliseepokseksi. Kalevalan jälkeen Lönnrot julkaisi muun muassa uuden kirjan kansanrunoista: Kantelettaren.

Lönnrotista tulee professori

Työ täytti Lönnrotin elämän lähes kokonaan. Vasta 47-vuotiaana Lönnrot meni naimisiin. Vaimonsa Maria Piponiuksen kanssa Lönnrot sai viisi lasta. Perhe-elämä oli onnellista. Onni oli kuitenkin lyhyt, sillä neljä lasta kuoli alle 21-vuotiaina ja Maria-vaimo jo 45-vuotiaana.

Helsingin yliopistossa avautui suomen kielen professorin virka, ja Lönnrot kutsuttiin hoitamaan sitä. Virassaan hän kehitti suomen kieltä monin tavoin. Hän esimerkiksi keksi uusia sanoja, kuten sivistys, kirjallisuus, markka, penni, potilas ja suudelma. Tällä tavoin Lönnrot loi pohjan nykyiselle suomen kirjakielelle.

Ruotsi oli virallinen kieli Suomessa Lönnrotin aikana 1800-luvulla. Lönnrot vaati, että suomen ja ruotsin kielten tulee olla tasa-arvoisia virastoissa ja kouluissa.

Vaikka Lönnrot oli kuuluisa mies, hän eli koko elämänsä vaatimattomasti. Hän käveli ja hiihti säännöllisesti vielä 80-vuotiaana. Lönnrot kuoli Sammatissa 19.3.1884.

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä. Oppimateriaalikeskus Opike 2000.