Elias Lönnrotin päivää vietetään 28. helmikuuta Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä. Elias Lönnrot oli ammatiltaan lääkäri ja suomen kielen professori.

Hän keräsi vanhoja runoja ja kokosi Kalevalan, runoteoksen, josta suomalaiset muistavat hänet parhaiten. Tässä on eräs kuuluisa kohta Kalevalasta:

Vaka vanha Väinämöinen
elelevi aikojansa
noilla Väinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä,
laulelevi, taitelevi.

Elias Lönnrot syntyi 9.4.1802 Sammatissa. Hän oli köyhän räätälin poika. Pojan lahjakkuus näkyi jo varhain lapsuudessa, sillä hän oppi helposti lukemaan. Elias luki muun muassa hartauskirjoja ja Raamattua. Hän kävi koulua Turussa ja pääsi myöhemmin ylioppilaaksi Porvoon lukiosta. Monena vuonna Eliaksen oli pakko lopettaa koulunkäynti kesken, koska hänellä ei ollut rahaa ruokaan ja asuntoon.

Runoja keräävä lääkäri

Elias Lönnrot aloitti vuonna 1822 opiskelun yliopistossa. Yhä edelleen puute ja nälkä vaivasivat Eliasta.  Tekemällä työtä ja yrittämällä sitkeästi hänestä tuli lääkäri.

Valmistuttuaan lääkäriksi Lönnrot alkoi tehdä matkoja Karjalaan, sillä hän oli kiinnostunut kansanrunoista. Hän kulki runonlaulajien luona, keräsi runoja ja kirjoitti niitä muistiin.

Runonlaulajat kertoivat ja lauloivat Eliakselle runoja ja tarinoita, jotka olivat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Lönnrot kokosi Kalevalan runoista, jotka hän oli kerännyt matkoiltaan.

Kalevala kertoo suomalaisten muinaisista ajoista, Kalevalan ja Pohjolan väestä. Kalevalan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835. Kalevalaa kutsutaan Suomen kansalliseepokseksi. Kalevalan jälkeen Lönnrot julkaisi muun muassa uuden kirjan kansanrunoista: Kantelettaren.

Lönnrotista tulee professori

Työ täytti Lönnrotin elämän lähes kokonaan. Vasta 47-vuotiaana Lönnrot meni naimisiin. Vaimonsa Maria Piponiuksen kanssa Lönnrot sai viisi lasta. Perhe-elämä oli onnellista. Onni oli kuitenkin lyhyt, sillä neljä lasta kuoli alle 21-vuotiaina ja Maria-vaimo jo 45-vuotiaana.

Helsingin yliopistossa avautui suomen kielen professorin virka, ja Lönnrot kutsuttiin hoitamaan sitä. Virassaan hän kehitti suomen kieltä monin tavoin. Hän esimerkiksi keksi uusia sanoja, kuten sivistys, kirjallisuus, markka, penni, potilas ja suudelma. Tällä tavoin Lönnrot loi pohjan nykyiselle suomen kirjakielelle.

Ruotsi oli virallinen kieli Suomessa Lönnrotin aikana 1800-luvulla. Lönnrot vaati, että suomen ja ruotsin kielten tulee olla tasa-arvoisia virastoissa ja kouluissa.

Vaikka Lönnrot oli kuuluisa mies, hän eli koko elämänsä vaatimattomasti. Hän käveli ja hiihti säännöllisesti vielä 80-vuotiaana. Lönnrot kuoli Sammatissa 19.3.1884.

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä. Oppimateriaalikeskus Opike 2000.

Ystävykset leikkipuistossa

Nykyään monet suomalaiset viettävät ystävänpäivää 14. helmikuuta. Alunperin ystävänpäivä ei ole suomalainen juhla, vaan perinne on tullut meille muualta. Vaikka ystävänpäivä on suomalaisille melko uusi juhlapäivä, siitä on tullut nopeasti suosittu.

Ystävänpäivänä on tapana muistaa parhaita ystäviä ja rakkaita jollakin tavalla. Voit vaikkapa soittaa ystävällesi tai omalle kullallesi ja kutsua hänet kylään. Tai voit lähettää hänelle kirjeen tai kortin. Jotkut antavat ystävälle pienen lahjan tai kukkia.

Joissakin maissa ystävänpäivä on lähinnä rakastavaisten päivä. Suomessa ystävänpäivä on kuitenkin päivä, jolloin iloitaan kaikista ystävistä, olipa ystävyys romanttista tai ei. Hyvät ystävät ovat kullan arvoisia!

5. helmikuuta on Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin merkkipäivä. Silloin suomalaisilla on tapana herkutella runebergintortuilla. Tortun valmistusaineita ovat muun muassa vehnäjauho, keksinmurut, jauhettu manteli ja päällä vadelmahillo. Vanhan kertomuksen mukaan tortun kehitti runoilijan vaimo Fredrika. Hänellä oli kuulemma tapana kerätä leivän- ja keksinmurut kaapista ja käyttää ne uudelleen torttutaikinaan. Tarkempi historiantutkimus on kuitenkin paljastanut, että tortun keksijä oli eräs porvoolainen leipuri.

Johan Ludvig Runeberg Suomen kansallisrunoilija

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta vuonna 1804 Pietarsaaressa. Runebergia pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Runebergin koti oli köyhä. Runeberg kävi koulua Oulussa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Vuonna 1822 hän pääsi ylioppilaaksi ja aloitti opiskelun Turun yliopistossa.

Runebergin oli pakko keskeyttää opinnot, kun hänen isänsä sairastui. Perheen rahat loppuivat, ja Runebergin oli mentävä töihin. Hän meni kotiopettajaksi Saarijärvelle Keski-Suomeen. Saarijärven ajan innoittamana Runeberg kirjoitti tunnetun runon Saarijärven Paavo. Runeberg asui myös Ruovedellä. Sieltä hän löysi aiheen pääteokseensa Vänrikki Stoolin tarinoihin. Lopulta Runeberg jatkoi yliopisto-opintojaan ja valmistui tohtoriksi. Hän myös meni naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa.

Runeberg julkaisi kolme runokokoelmaa, joiden nimenä oli lyhyesti Runoja. Runebergin tunnettuja runokertomuksia ovat myös Hirvenhiihtäjät, Hanna ja Kuningas Fjalar. Runebergin äidinkieli oli ruotsi, joten hän kirjoitti runonsa ruotsiksi. Runokertomus Vänrikki Stoolin tarinat teki Runebergistä Suomen kansallisrunoilijan. Kirjan runot kertovat Suomen sodasta, joka käytiin Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä vuosina 1808–1809.

Vänrikki Stoolin tarinoiden alkuruno on nimeltään Maamme, ja siitä tuli Suomen kansallislaulu. Kirja sisältää myös toisen tunetun runon, Porilaisten marssin,  josta tuli Suomen armeijan kunniamarssi. Tunnetuin runo on kuitenkin kertomus sotilas Sven Dufvasta eli Sven Tuuvasta. Sven oli tunnollinen, mutta hieman yksinkertainen suomalainen. Johan Ludvig Runeberg kuoli 6. toukokuuta vuonna 1877 Porvoossa. Viimeiset 14 elinvuottaan hän eli liikuntakyvyttömänä. Hän oli halvaantunut metsästysretkellä.

 

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä, Oppimateriaalikeskus Opike, 2000.