Gurmee_Helppo-nakki_kansi.indd

Selkokielinen keittokirja hyvän ruoan ystäville. Kirja opettaa perusasioita hyvän ruoan tekemisestä. Kirjassa on kuusi menua eli ruokalistaa. Ne on suunniteltu erilaisiin tilanteisiin. Kaikista ruoista ja raaka-aineista on hienot, selkeät kuvat, jotka helpottavat reseptien lukemista.

Gurmee tarkoittaa hyvänmakuista ruokaa. Se voi kuulostaa vaikealta, mutta gurmee ei välttämättä ole vaikeaa valmistaa. Siksi tämän kirjan nimi onkin: Gurmee, helppo nakki!

Kirja on myynnissä Selkokeskuksen kirjavälityksessä. Uusimmat kirjat esitellään Uutuudet-kohdassa.

Lue katkelma kirjasta:

Hyvästä ruuasta löytyvät perusmaut

 

Hyvänmakuisessa ruuassa on

neljä perusmakua.

Ne ovat makea, suolainen, hapan ja karvas.

Viime vuosina myös umami-maku
on otettu mukaan listaan.

Umami-sana tulee japanin kielestä.

Umami tarkoitrtaa lihaisaa makua,

joka tuntuu suussa pehmeältä.

 

Hyvä esimerkki neljän perusmaun

yhdistelmästä on salaattikastike,

joka tehdään oliiviöljystä, viinietikasta,

suolasta ja hunajasta.

Makea maku tulee hunajasta,

suolainen suolasta,

happamuus tulee viinietikasta

ja karvas maku oliiviöljystä.

Umami-makua on usein itse salaatissa,

esimerkiksi tomaateissa.

Gourmee, helppo nakki, Avain / BTJ Finland 2014

Helluntai oli ennen vanhaan tärkeä päivä sään ennustamisen kannalta. Helluntain säästä pääteltiin koko kesän sää.

– Millainen on helluntaita edeltävä lauantai, sellainen on koko kesä, sanottiin. Tänä vuonna helluntai on 15. toukokuuta.

Helluntai on tärkeä myös seurusteluaisoissa. Vanha suomalainen sanonta sanoo:  ”Jos ei heilaa helluntaina, niin ei sitten koko kesänä.”

Lähde: SKK 1997, SU 10/97

Lapsia, jotka ovat pukeutuneet pääsiäisnoidiksi.
Lapset pukeutuvat palmusunnuntaina pääsiäisnoidiksi.

Pääsiäinen ja joulu ovat suomalaisten suurimmat perinteiset juhlapäivät. Pääsiäisen viettoon kuuluu monia hauskoja perinteitä, joista varsinkin lapset usein innostuvat. Yksi tällainen perinne on virpominen.

Virpomaan mennään palmusunnuntaina, joka on tänä vuonna 9. päivä huhtikuuta. Silloin lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi ja kulkevat ovelta ovelle koristeltuja pajunoksia käsissään. Lapset ojentavat oksan oven avaajalle ja lausuvat esimerkiksi seuraavan lorun:

Virvon varvon tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks,
vihta sulle, palkka mulle

Palkaksi oksasta eli vihdasta lapset saavat karamelleja tai vähän rahaa.

Pääsiäisviikon jokaisella päivällä oli ennen vanhaan oma nimityksensä. Esimerkiksi Pielavedellä pääsiäisviikon päivät olivat nimeltään maitomaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai.

Selkosuomelle mukautetun Kalevalan kansi
Kalevalaa voi lukea myös selkokielisenä.

Helmikuun 28. päivää on vietetty Kalevalan päivänä jo liki sata vuotta. Kalevala, suomalaisten kansalliseepos, on kuitenkin paljon vanhempi. Elias Lönnrot keräsi Kalevalan runot yhdeksi kirjaksi yli 150 vuotta sitten.

Kalevala kertoo kahden suvun, Kalevalaisten ja Pohjalaisten, huimista seikkailuista muinaisessa Suomessa. Suvut sotivat keskenään. Taisteluissa ovat aseina miekat ja laulunlahjat, eikä suurin sankari aina ole paras miekkamies.

Kalevalassa on 50 ikivanhaa suomalaista runoa. Kun Kalevala ilmestyi, ei Suomi ollut vielä itsenäinen valtio. Runoteos herätti suomalaisissa suurta iloa ja ylpeyttä, sillä suomalainen kulttuuri oli vielä varsin nuori. Siksi Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä.

Voit tilata selkokielistä Kalevalaa kirjanvälityksestämme täältä.