Mätäkuussa ruoka pilaantuu

Mätäkuuksi kutsutaan aikaa 23. heinäkuuta–23. elokuuta. Se on aikaa, jolloin kaikki alkaa helposti mädäntyä. Tänä aikana ilma on yleensä lämmin ja kostea. Varsinkin ennen vanhaan ruoka mädäntyi tähän vuodenaikaan helposti, sillä ihmisillä ei ollut jääkaappeja ja pakastimia kodeissaan.

Bakteerit viihtyvät hyvin lämpimässä ja kosteassa. Siksi myös haavat tulehtuvat mätäkuussa helposti ja alkavat märkiä.

Aikoinaan uskottiin, että mätäkuussa tapahtuu kaikenlaista muutakin pahaa. Jotkut väittivät, että mätäkuussa naiset eksyvät tai tulevat hulluiksi marjametsässä. Jos joku meni naimisiin mätäkuussa, ennustettiin, että avioliitto epäonnistuu.

Nykyään puhutaan usein mätäkuun jutuista. Ne ovat yliluonnollisia tai muuten uskomattomia tarinoita, jotka useinkaan eivät ole totta. Toisinaan myös sanomalehdet kirjoittavat niistä, sillä lomakuukausina lehdillä on niukasti uutisia.

Lähde: Tillhagen,Vardagsskrock

Unikeonpäivä

Unikeonpäivällä on vuosisatojen perinteet Suomen rannikkoalueilla. Rannikkoalueet ovat aina olleet suosittuja lomapaikkoja. Kun lomailijoille haluttiin keksiä ajanvietettä, syntyivät unikeonpäivän perinteet.

Ennen vanhaan ihmiset kulkivat unikeonpäivänä kaupungin halki ja pitivät meteliä talojen ikkunoiden alla niin, että kaikki heräsivät. Jos joku ei herännyt, heittivät lapset hänen päälleen takiaisia.

Nykyään unikeonpäivä on muuttunut karnevaalijuhlaksi, varsinkin Hangossa ja Naantalissa. Unikeoksi valitaan joku tunnettu kaupunkilainen. Perinteeseen kuuluu, että unikeko heitetään veteen tai hänen päälleen kaadetaan sangollinen vettä. Hangossa unikeko kannetaan sängyssään kaupungin halki. Kantajat ovat pukeutuneet yöpaitoihin.

Aikoinaan uskottiin, että unikeonpäivän sää ennustaa säätä seitsemän viikkoa eteenpäin. Jos satoi vettä, tuli seitsemän viikon sade. Uskottiin myös, että se, joka nukkui unikeonpäivänä yli seitsemään aamulla, oli väsynyt aamuisin koko vuoden ajan.

Lähde: Folkkultursarkivet, Anne Bergman

Jaakko heittää kylmän kiven

Jaakon nimipäivä päättää heinäkuisen naistenviikon 25.7. Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää tuona päivänä kylmän kiven veteen, jolloin vedet alkavat vähitellen viilentyä.

Nykyään suomalaiset kuitenkin jatkavat uimakautta pitkälle elokuuhun. Entisinä aikoina heinätyöt oli saatava loppuun Jaakonpäivään mennessä. Sen jälkeen maalaisväki alkoi odotella viljan kypsymistä ja elonkorjuuta.

Naistenviikkona saadaan sadetta

18. heinäkuuta alkaa suomalaisessa almanakassa poikkeuksellinen viikko: silloin on vain naisten nimipäiviä.

Nimipäiviään viettävät esimerkiksi Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili ja Kristiina.

Vanha kansa uskoi, että naistenviikkona aina sataa, koska naiset itkevät herkästi. Sadetta pidettiin ennen vanhaan erityisen pahana juuri tällä viikolla, sillä silloin väki oli heinätöissä. Heinää ei voi korjata, jos se on märkää.

Sateiselle naistenviikolle on toisaalta tieteellisempikin selitys: voimakkaat kuurosateet ovat heinä-elokuussa tuiki tavallisia.

Naistenviikko päättyy Jaakonpäivään 25.7.

Runon ja suven päivä

Runoilija Eino Leinon syntymäpäivänä 6. heinäkuuta vietetään kansallista runon ja suven päivää. Kesäinen juhlapäivä osuu useimpien suomalaisten kesälomien alkuun, sillä heinäkuu on perinteinen lomakuukausi.

Runon ja suven päivänä voit lukea ystävällesi vaikkapa seuraavan kesäisen runon:

Raikas tuuli kuumalla rannalla,
kaislikon lempeät laineet,
linnun siiven ohikiitävä kosketus on sinun käsiesi hyväily.

Runo: Ari Sainio Selkorunokokoelmasta Sinun käsiesi hyväily.