Lapset palaavat jälleen koulutielle

Koululaisten kesäloma loppuu elokuun puolessa välissä, kun koulut avaavat jälleen ovensa. Suomessa toimii noin 2 500 peruskoulua, joissa opiskelee satoja tuhansia oppilaita. Tänä vuonna koulun aloittaa vähän yli 60 000 ekaluokkalaista. Kaiken kaikkiaan Suomen peruskouluissa opiskelee runsaat puoli miljoonaa koululaista.

Peruskoulun tarkoitus on antaa lapsille sellaiset perustiedot ja -taidot, joita jokainen suomalainen tarvitsee elämässään. Peruskoulun aikana opitaan muun muassa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Peruskoulussa opiskellaan myös monia muita tärkeitä aineita kuten esimerkiksi historiaa, biologiaa, käden töitä ja urheilua.

Suomessa kaikki lapset ovat oppivelvollisia. Se tarkoittaa, että kaikkien Suomessa asuvien lasten ja nuorten on opiskeltava. Koulupakkoa ei ole: lapset ja nuoret voivat opiskella joko koulussa tai pätevän opettajan kanssa kotona. Suurin osa suomalaisista lapsista käy kuitenkin koulua. Autoilijoiden on syytä olla varovaisia, kun pienet koululaiset aloittavat koulutiensä. Lapset eivät osaa varoa autoja ja muuta liikennettä.

Rapujuhlat kuuluvat elokuuhun

Kun illat elokuussa pimenevät, alkaa ravustusaika. Silloin monet ihmiset viettävät rapujuhlia. Alkujaan perinne on tullut Suomeen Ruotsista, jossa rapujuhlat ovat vielä yleisempiä kuin Suomessa.

Ravut syödään suoraan käsin pienen rapuveitsen avulla. Lisukkeena tarjotaan paahtoleipää. Ruokaryyppy ja hilpeät juomalaulut kuuluvat myös perinteiseen rapujuhlaan.

Varsinkin Ruotsissa koristautuvat rapujuhlien vieraat lystikkäisiin hattuihin. Jos rapujuhlat on mahdollista viettää ulkona, valaistaan pimenevää elokuuniltaa paperilyhdyillä.

Ennen rapuja löytyi yllin kyllin joista ja järvistä. Sittemmin niitä pyydystettiin liikaa. Sen lisäksi rapukanta pieneni sairauksien vuoksi. Niinpä ravustus on nykyään sallittua vain lyhyen aikaa loppukesästä ja alkusyksystä. Pakastettuja rapuja voi kuitenkin ostaa kaupasta ympäri vuoden, mutta varsinainen rapukausi on juuri elokuussa.

Elokuussa illat pimenevät

Elokuu on siitä harvinainen kuukausi, että sen aikana ei ole yhtäkään kirkollista tai maallista merkkipäivää.

Useimmille muille eurooppalaisille elokuu on vuoden lomakuukausi. Suomalaiset sen sijaan viettävät lomansa perinteisesti heinäkuussa, joten elokuu merkitsee töihin palaamista. Koululaiset palaavat pulpettiensa ääreen elokuun puolessa välissä.

Elokuussa huomaa, että illat alkavat vähitellen pimetä. Kaste nousee kimaltelemaan kasvien ja kukkien lehdille varhemmin illalla ja haihtuu myöhemmin aamulla kuin alkukesästä.

Elokuu on nimensä mukaisesti elonkorjuun aikaa: hedelmät ja marjat kypsyvät. Nyt pakastinta täyttämään!

Lähde: SKK 1997, SU 16/97

Mätäkuussa ruoka pilaantuu

Mätäkuuksi kutsutaan aikaa 23. heinäkuuta–23. elokuuta. Se on aikaa, jolloin kaikki alkaa helposti mädäntyä. Tänä aikana ilma on yleensä lämmin ja kostea. Varsinkin ennen vanhaan ruoka mädäntyi tähän vuodenaikaan helposti, sillä ihmisillä ei ollut jääkaappeja ja pakastimia kodeissaan.

Bakteerit viihtyvät hyvin lämpimässä ja kosteassa. Siksi myös haavat tulehtuvat mätäkuussa helposti ja alkavat märkiä.

Aikoinaan uskottiin, että mätäkuussa tapahtuu kaikenlaista muutakin pahaa. Jotkut väittivät, että mätäkuussa naiset eksyvät tai tulevat hulluiksi marjametsässä. Jos joku meni naimisiin mätäkuussa, ennustettiin, että avioliitto epäonnistuu.

Nykyään puhutaan usein mätäkuun jutuista. Ne ovat yliluonnollisia tai muuten uskomattomia tarinoita, jotka useinkaan eivät ole totta. Toisinaan myös sanomalehdet kirjoittavat niistä, sillä lomakuukausina lehdillä on niukasti uutisia.

Lähde: Tillhagen,Vardagsskrock