Suomessa on paljon metsiä, joissa suomalaiset usein käyvät virkistäytymässä, kävelemässä tai poimimassa marjoja. Metsässä on paljon erilaisia puita, mutta tunnetko niitä? Tunnetko esimerkiksi kuusen, männyn, koivun, vaahteran, pihlajan tai tuomen? Lue lisää puista ja suomalaisesta metsästä.

Mänty

Mänty

Mänty on havupuu, joka kasvaa 15–30 metriä korkeaksi. Joskus mänty voi olla jopa 40-metriä korkea. Karuilla seuduilla se jää usein paljon matalammaksi. Mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi, mutta mänty voi olla jopa yli 600-vuotias.

Mänty on suomen yleisin puulaji. Suomen metsissä jopa puolet puista on mäntyjä. Mänty kasvaa kaikkialla Suomessa, paitsi Lapin korkeimmilla tuntureilla ja ulkosaaristossa.

Mäntyä käytetään rakennuspuuna. Se sopii esimerkiksi talon rakentamiseen. Sitä käytetään myös paperin ja huonekalujen valmistukseen.

Ennen mäntyä käytettiin myös pettuleivässä. Pettuleipä oli leipää, jossa jauhon sekaan sekoitettiin männyn kuorta. Suomalaiset söivät pettuleipää nälkävuosina, kun viljasato epäonnistui ja nälänhätä uhkasi.

Kuusi

Kuusi

Kuusi on havupuu. Suomessa metsäkuusi on ainoa luonnonvarainen kuusilaji, joka kasvaa koko maassa, paitsi Lapin pohjoisosissa. Kuusi on melko uusi tulokas suomalaisessa metsässä. Suomessa on ollut kuusia vain viisituhatta vuotta.

Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji. Se voi kasvaa 30–45 metriä korkeaksi. Kuusi on Suomen pisin luonnonvarainen puulaji.

Kuusta käytetään paperiteollisuudessa ja puunjalostuksessa. Kuusesta tehdään usein lattioita. Kuusta voidaan käyttää myös kielisoitinten valmistuksessa.

Koivu

Koivu

Koivu on yleinen puu kaikkialla Suomessa. Sen runko on paksu ja rosoinen. Koivuja on eri lajeja. Rauduskoivu on suurempi kuin hieskoivu ja se kasvaa yleensä noin 25 metriä korkeaksi. Pisimmät koivut Suomessa ovat olleet lähes 40-metrisiä.

Rauduskoivussa riippuvat oksat, siksi sitä nimitetään riippakoivuksi. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Hieskoivu on vähän pienempi. Sen oksat kasvavat pystysuuntaan.

Koivu on suomalaiselle metsäteollisuudelle tärkeä puu. Siitä tehdään muun muassa sellua, vaneria ja huonekaluja. Koivu on tärkeä puu myös saunojalle, sillä saunavihdat tehdään koivusta.

Vaahtera

Vaahtera

Vaahtera on yleinen puu Etelä-Suomessa. Vaahtera kasvaa 10–20 metriä korkeaksi. Vaahtera kukkii ennen lehtien puhkeamista keltaisin kukin. Syksyisin vaahteran lehdet ovat kauniin keltaisa tai oransseja, joskus jopa hehkuvan punaisia.

Vaahtera ei kasva Pohjois-Suomessa. Vaahtera elää yleensä 100–150-vuotiaaksi. Joskus se saattaa elää jopa 400–500-vuotiaaksi.

Vaahteraa voi käyttää moniin tarkoituksiin. Sitä käytetään muun muassa työkalujen, työkalupenkkien, kävelykeppien, piippujen ja soitinten valmistukseen. Vaahteran sisällä on mahlaa, josta voidaan tehdä vaahterasokeria ja -siirappia.

Pihlaja

Pihlaja

Pihlaja on pienikokoinen puu tai suurehko pensas, joka on yleinen lähes koko Suomessa. Vain Pohjois-Lapissa pihlaja on harvinainen.

Pihlajia käytetään yleisesti koristepuuna. Se on yleinen maaseutujen pihapuuna. Pihlajan marjat ovat terveellisiä, sillä ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Marjoista voi tehdä hilloa, hyytelöä, makeisia ja alkoholijuomia.

Pihlajan tiivis puuaines sopii puukäsitöiden ja puuastioiden raaka-aineeksi sekä huonekalujen valmistamiseen. Eurooppalaisen kansanperinteen mukaan pihlaja voi suojata pahalta taikuudelta.

Tuomi

Tuomi

Tuomi on lehtipuu, jota on melkein koko Suomessa. Vain Pohjois-Lapissa tuomi on harvinainen. Tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.

Tuomi voi kasvaa puuksi tai pensaaksi, jonka korkeus vaihtelee 3–12 metrin välillä. Tuomi kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Sen kukat ovat valkoisia, tuoksuvia ja ruusumaisia. Myöhemmin kukista kehittyy tummansinisiä marjoja.

Metsänhoidossa tuomi raivataan pois yleensä tärkeämpien puulajien tieltä. Koristepuuna se on kuitenkin suosittu. Tuomi on myrkyllinen puu: sen kuori, lehdet ja siemenet sisältävät myrkyllistä ainetta.

Teksti: Monica Vasku