Tässä kuussa

Laskiaisena mäkeä laskemaan

Tyttö laskee mäkeä pulkalla leikkipuistossa.

Laskiaissunnuntai on tänä vuonna 15. päivä helmikuuta ja laskiaistiistai 17. päivä helmikuuta.

Laskiaistiistaina on tapana mennä laskemaan mäkeä. Ennen vanhaan laskiaistiistain kelkkamäessä ennustettiin myös tulevan kesän pellavasatoa. Jos kelkka luisti pitkälle, huudettiin:
– Pitkiä pellavia! Pitkiä pellavia!
Ihmiset nimittäin uskoivat, että pellava kasvaa pitkäksi, jos kelkka luistaa hyvin.

Nykyäänkin laskiaistiistaina mennään pulkkamäkeä laskemaan. Pulkkamäkeen kannattaa pukeutua lämpimästi, vaikka sää olisi leuto. Ja mukaan voi ottaa lämmintä mehua termospulloon, niin ei pääse kylmä yllättämään!

Kotona suomalaiset syövät laskiaisena hernekeittoa ja pannukakkua. Jälkiruokana voi olla myös laskiaispulla, jonka välissä on kermavaahtoa tai marsipaania.

 

Kalevalan päivää vietetään 28.2.

Selkosuomelle mukautetun Kalevalan kansi
Kalevalaa voi lukea myös selkokielisenä.

Helmikuun 28. päivää on vietetty Kalevalan päivänä jo liki sata vuotta. Kalevala, suomalaisten kansalliseepos, on kuitenkin paljon vanhempi. Elias Lönnrot keräsi Kalevalan runot yhdeksi kirjaksi yli 150 vuotta sitten.

Kalevala kertoo kahden suvun, Kalevalaisten ja Pohjalaisten, huimista seikkailuista muinaisessa Suomessa. Suvut sotivat keskenään. Taisteluissa ovat aseina miekat ja laulunlahjat, eikä suurin sankari aina ole paras miekkamies.

Kalevalassa on 50 ikivanhaa suomalaista runoa. Kun Kalevala ilmestyi, ei Suomi ollut vielä itsenäinen valtio. Runoteos herätti suomalaisissa suurta iloa ja ylpeyttä, sillä suomalainen kulttuuri oli vielä varsin nuori. Siksi Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä.

Voit tilata selkokielistä Kalevalaa kirjanvälityksestämme täältä.

 

Elias Lönnrot – Kalevalan kokoaja

Elias Lönnrotin päivää vietetään 28. helmikuuta Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä. Elias Lönnrot oli ammatiltaan lääkäri ja suomen kielen professori.

Hän keräsi vanhoja runoja ja kokosi Kalevalan, runoteoksen, josta suomalaiset muistavat hänet parhaiten. Tässä on eräs kuuluisa kohta Kalevalasta:

Vaka vanha Väinämöinen
elelevi aikojansa
noilla Väinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä,
laulelevi, taitelevi.

Elias Lönnrot syntyi 9.4.1802 Sammatissa. Hän oli köyhän räätälin poika. Pojan lahjakkuus näkyi jo varhain lapsuudessa, sillä hän oppi helposti lukemaan. Elias luki muun muassa hartauskirjoja ja Raamattua. Hän kävi koulua Turussa ja pääsi myöhemmin ylioppilaaksi Porvoon lukiosta. Monena vuonna Eliaksen oli pakko lopettaa koulunkäynti kesken, koska hänellä ei ollut rahaa ruokaan ja asuntoon.

Runoja keräävä lääkäri

Elias Lönnrot aloitti vuonna 1822 opiskelun yliopistossa. Yhä edelleen puute ja nälkä vaivasivat Eliasta.  Tekemällä työtä ja yrittämällä sitkeästi hänestä tuli lääkäri.

Valmistuttuaan lääkäriksi Lönnrot alkoi tehdä matkoja Karjalaan, sillä hän oli kiinnostunut kansanrunoista. Hän kulki runonlaulajien luona, keräsi runoja ja kirjoitti niitä muistiin.

Runonlaulajat kertoivat ja lauloivat Eliakselle runoja ja tarinoita, jotka olivat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Lönnrot kokosi Kalevalan runoista, jotka hän oli kerännyt matkoiltaan.

Kalevala kertoo suomalaisten muinaisista ajoista, Kalevalan ja Pohjolan väestä. Kalevalan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835. Kalevalaa kutsutaan Suomen kansalliseepokseksi. Kalevalan jälkeen Lönnrot julkaisi muun muassa uuden kirjan kansanrunoista: Kantelettaren.

Lönnrotista tulee professori

Työ täytti Lönnrotin elämän lähes kokonaan. Vasta 47-vuotiaana Lönnrot meni naimisiin. Vaimonsa Maria Piponiuksen kanssa Lönnrot sai viisi lasta. Perhe-elämä oli onnellista. Onni oli kuitenkin lyhyt, sillä neljä lasta kuoli alle 21-vuotiaina ja Maria-vaimo jo 45-vuotiaana.

Helsingin yliopistossa avautui suomen kielen professorin virka, ja Lönnrot kutsuttiin hoitamaan sitä. Virassaan hän kehitti suomen kieltä monin tavoin. Hän esimerkiksi keksi uusia sanoja, kuten sivistys, kirjallisuus, markka, penni, potilas ja suudelma. Tällä tavoin Lönnrot loi pohjan nykyiselle suomen kirjakielelle.

Ruotsi oli virallinen kieli Suomessa Lönnrotin aikana 1800-luvulla. Lönnrot vaati, että suomen ja ruotsin kielten tulee olla tasa-arvoisia virastoissa ja kouluissa.

Vaikka Lönnrot oli kuuluisa mies, hän eli koko elämänsä vaatimattomasti. Hän käveli ja hiihti säännöllisesti vielä 80-vuotiaana. Lönnrot kuoli Sammatissa 19.3.1884.

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä. Oppimateriaalikeskus Opike 2000.

Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta

Ystävykset leikkipuistossa

Nykyään monet suomalaiset viettävät ystävänpäivää 14. helmikuuta. Alunperin ystävänpäivä ei ole suomalainen juhla, vaan perinne on tullut meille muualta. Vaikka ystävänpäivä on suomalaisille melko uusi juhlapäivä, siitä on tullut nopeasti suosittu.

Ystävänpäivänä on tapana muistaa parhaita ystäviä ja rakkaita jollakin tavalla. Voit vaikkapa soittaa ystävällesi tai omalle kullallesi ja kutsua hänet kylään. Tai voit lähettää hänelle kirjeen tai kortin. Jotkut antavat ystävälle pienen lahjan tai kukkia.

Joissakin maissa ystävänpäivä on lähinnä rakastavaisten päivä. Suomessa ystävänpäivä on kuitenkin päivä, jolloin iloitaan kaikista ystävistä, olipa ystävyys romanttista tai ei. Hyvät ystävät ovat kullan arvoisia!

Runebergin päivää juhlitaan 5. helmikuuta

5. helmikuuta on Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin merkkipäivä. Silloin suomalaisilla on tapana herkutella runebergintortuilla. Tortun valmistusaineita ovat muun muassa vehnäjauho, keksinmurut, jauhettu manteli ja päällä vadelmahillo. Vanhan kertomuksen mukaan tortun kehitti runoilijan vaimo Fredrika. Hänellä oli kuulemma tapana kerätä leivän- ja keksinmurut kaapista ja käyttää ne uudelleen torttutaikinaan. Tarkempi historiantutkimus on kuitenkin paljastanut, että tortun keksijä oli eräs porvoolainen leipuri.

Johan Ludvig Runeberg Suomen kansallisrunoilija

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta vuonna 1804 Pietarsaaressa. Runebergia pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Runebergin koti oli köyhä. Runeberg kävi koulua Oulussa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Vuonna 1822 hän pääsi ylioppilaaksi ja aloitti opiskelun Turun yliopistossa.

Runebergin oli pakko keskeyttää opinnot, kun hänen isänsä sairastui. Perheen rahat loppuivat, ja Runebergin oli mentävä töihin. Hän meni kotiopettajaksi Saarijärvelle Keski-Suomeen. Saarijärven ajan innoittamana Runeberg kirjoitti tunnetun runon Saarijärven Paavo. Runeberg asui myös Ruovedellä. Sieltä hän löysi aiheen pääteokseensa Vänrikki Stoolin tarinoihin. Lopulta Runeberg jatkoi yliopisto-opintojaan ja valmistui tohtoriksi. Hän myös meni naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa.

Runeberg julkaisi kolme runokokoelmaa, joiden nimenä oli lyhyesti Runoja. Runebergin tunnettuja runokertomuksia ovat myös Hirvenhiihtäjät, Hanna ja Kuningas Fjalar. Runebergin äidinkieli oli ruotsi, joten hän kirjoitti runonsa ruotsiksi. Runokertomus Vänrikki Stoolin tarinat teki Runebergistä Suomen kansallisrunoilijan. Kirjan runot kertovat Suomen sodasta, joka käytiin Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä vuosina 1808–1809.

Vänrikki Stoolin tarinoiden alkuruno on nimeltään Maamme, ja siitä tuli Suomen kansallislaulu. Kirja sisältää myös toisen tunetun runon, Porilaisten marssin,  josta tuli Suomen armeijan kunniamarssi. Tunnetuin runo on kuitenkin kertomus sotilas Sven Dufvasta eli Sven Tuuvasta. Sven oli tunnollinen, mutta hieman yksinkertainen suomalainen. Johan Ludvig Runeberg kuoli 6. toukokuuta vuonna 1877 Porvoossa. Viimeiset 14 elinvuottaan hän eli liikuntakyvyttömänä. Hän oli halvaantunut metsästysretkellä.

 

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä, Oppimateriaalikeskus Opike, 2000.

 

Talven selkä taittuu

Luminen puu

Tilastojen mukaan talven kylmin ajankohta osuu tammi-helmikuuhun. Sanotaan, että näihin aikoihin taittuu talven selkä, eli talven kylmin aika vähitellen kääntyy kevättä kohti.

Helmikuussa hanki kantaa, joten kannattaa lähteä aurinkoisena talvipäivänä hiihtämään. Pukeudu hiihtoretkelle lämpimästi. Vaikka valoa riittääkin enemmän kuin vuoden alussa, ei aurinko vielä varsinaisesti lämmitä.

Usein vasta maaliskuussa huomaa, että päivät ovat todella lämpimämpiä kuin yöt. Jos tammi-helmikuussa sää on lauha, se ei johdukaan auringosta, vaan lämpimistä ilmavirtauksista.

Kalat ovat herkkiä

Kalat

Kalat ovat syntyneet 20. helmikuuta ja 20. maaliskuuta välisenä aikana. Heitä pidetään tunteellisina ja herkkinä ihmisinä.

Kalat pitävät kaikesta kauniista. He ovatkin usein taiteellisia ja kauniita. Monet taitelijat ovat horoskoopiltaan kaloja.

Kalat haaveilevat paljon ja heillä on voimakas mielikuvitus. Kala saattaa viettää aikaa paljon itsensä kanssa ja omassa maailmassaan. Kalan aika ei yleensä käy pitkäksi.

Vaikka kala viihtyy yksin, hän ei kuitenkaan halua olla aina yksin. Kala osaa olla seurallinen. Kalat eivät halua loukata toisia. Sen sijaan he haluavat auttaa ja huolehtia ystävistään. Kala on aina valmis keskustelemaan ystäviensä kanssa vaikeistakin asioista.

Vesimies on tunteellinen

Vesimies

Vesimies on syntynyt 20. tammikuuta ja 19. helmikuuta välisenä aikana. Vesimiehet ovat tunteellisia ihmisiä. He uskovat mielellään muista hyvää. He näkevät kaikissa asioissa paljon valoisia puolia.

Vesimiehet eivät lannistu pienistä vastoinkäymisistä. He ovat optimisteja eli he uskovat kaiken kääntyvän hyväksi.

Vesimiehet ihastuvat usein, mutta eivät rakastu helposti. He viihtyvät siellä, missä on paljon ihmisiä. Jos vesimiehen kanssa ystävystyy oikeasti, tulee ystävyydestä syvää ja pysyvää. Ystävät ovat vesimiehille todella tärkeitä.

Vesimiehet kuitenkin rakastavat myös vapautta. Jos vesimies päättää lähteä, hän lähtee.